Kunnantalo (Lumilinna)

Harvinaista puufunktionalismia edustava kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1938 suojeluskuntataloksi, jossa toimi myös lottakahvila. Myöhemmin talosaa on toiminut Säästöpankki ja kahvila Lumilinna.

Talon omistus siirtyi vuonna 1947 Lumijoen kunnalle. Nykyään historallisesti arvokas rakennus on kunnanvirastona.

 

Lumijoen kirkko – Lakeuden katedraali

Lumijoelle on rakennettu ensimmäinen puukirkko 1620-luvulla.
Kirkko on ollut pohjalainen jyrkkäkattoinen tukipilarikirkko. Vuonna 1814 liian pieneksi ja ränsistyneeksi todettu kirkko on purettu.

Toinen kirkko on ollut puinen ristikirkko, jonka rakennustyöt on aloitettu vuonna 1816. Kirkko kuitenkin paloi ukkosmyrskyssä seurauksena 1882.

Nykyinen pitkäkirkko on rakennettu talkootyöna vuosina 1886–1889. Kirkon suunnittelusta on vastannut arkkitehti John Lybeck. Kirkko on rakennettu paikallisesta savesta poltetuista tiilistä. Kirkon vieressä oleva vanha asehuone on vuodelta 1747.

Kirkko on avoinna kesäisin erikseen sovittuna aikana. Kirkosta saa lisätietoja Lumijoen seurakunnasta ja seurakunnan kotisivulta.

 

Lumijoen Varjakka 

Meren läheisyys on aina ollut Lumijoella ja varsinkin Varjakassa merkittävä asia. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat aikoinaan merkittäviä elinkeinoja. Nykypäivän Varjakkaan liittyvät virkistyskäyttö, kotitarvekalastus ja veneily.

Varjakassa on venesatama, jossa on monipuoliset palvelut:

  • Hailuotolaiva on rantautunut pysyvästi Varjakan satamaan ja siinä on kahvilatoimintaa ja majoituspalveluja kesäisin ja koko vuoden laivaa voi tilauksesta varata erilaisia tilaisuuksia varten,
  • Huoltorakennus, jossa on keittiö ja sauna,
  • Uimaranta,
  • Teltta- ja matkailuvaunupaikkoja.

Lisätietoja Varjakasta saa mm. Aarne Lehtoselta p. (08) 388 380 tai Eino Korkalalta p. (08) 388 307.

Liminganlahti

Liminganlahti on luonnoltaan ainutlaatuinen alue. Raikas meri, tuulessa lainehtivat rantaniityt, yritteliäät ihmiset ja idylliset kyläyhteisöt antavat puitteet viihtyvälle vieraalle.

Keväisin tapahtuva lintujen muuttonäytelmä tuo tullessaan harvinaisuuksia, joita ei muualla Suomessa näe. Osa lintulajeista ovat harvinaisuuksia koko Euroopassa.

Liminganlahdesta löytyy lisätietoja www.liminganlahti.net.

Lintutornit

Sannanlahden tornille pääsee pitkospuita pitkin läheiseltä nuotiopaikalta, jossa on mm. opastetaulut, ruokailukatos ja telttapaikkoja.

Puhkiavanperän tornille johtaa myös pitkospuut nuotiopaikalta, jossa on myös opastetaulut, ruokailukatos ja telttapaikkoja.

 

 

 

 

Tuulimyllyt

 

Kyrön mylly on peräisin 1830-luvulta ja peruskorjattu vuonna 1976. Mylly sijaitsee kunnan keskustassa Siikajoentien lähellä. Granlundin hirsinen jalkamylly on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Erkkilän myllyssä on vuosiluku 1768. Penttilänmylly on myös 1800-luvun alkupuolelta.

Tuulivoimala Säihkäle Lumijoen Varjakassa edustaa nykyaikaista tekniikkaa. Voimala on rakennettu 1998-1999. Voimalasta löytyy lisätietoa osoitteesta www.lumituuli.fi.

Luontokeidas

Hiekkakuopasta kunnostettu maauimala Luontokeidas sijaitsee Luonnostakylässä, kauniin mäntymetsän keskellä.

Museo

Lumijoen kotiseutumuseo on rakennettu 1860-luvulla ja se on kunnostettu vuonna 1999 museokäyttöön. Museossa on esillä Lumijoelta kerättyä ja lumijokisten lahjoittamaa esineistöä. Esillä on erityisesti talonpoikaisesineistöä.

Nuorisoseurantalo

Hirsinen nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1896 ja kunnostettu 1980-luvulla. Talolla pidetään mm. juhlia, tilaisuuksia ja tansseja. Lisätietoja saa Sirkka Kyröltä p. (08) 387 391 tai Heikki Paavolalta p. (08) 387 458.

Pappila

Lumijoen pappila on rakennettu 1904. Peruskorjausta on tehty 1966, jolloin rakennukseen on lisätty kuisti ja lisärakennus. Pappila on korjattu ja entisöity täysin 1990-luvulla.

Kankaanpäänraitti

Lumijoen vartta seurailevalla raitilla on nähtävillä vanhaa lumijokista rakennusperinnettä. Kankaanpäänraitti lähtee Siikajoentieltä.

Vanhat koulurakennukset

Entisen Teron tilan päärakennus on rakennettu kolmena osana vuosina 1884, 1900 ja 1910. Rakennus on toiminut aikoinaan kansakouluna, välillä se on ollut kansalaisopiston piirien käytössä ja uudelleen se on kunnostettu koulukäyttöön 1999–2000.